Jos toista aukkoa tähystystä varten ei pysty tekemään, pieni periskooppi on hyödyllinen apuväline. Sillä pystyy tähystämään samasta aukosta, minkä läpi ampuja tulittaa.
Aukosta ampuminen ei tarkoita sitä, että lykätään piippu ulos aukosta ja ruvetaan ampumaan, sillä tavalla voi henkiriepu olla löysässä, kuten alla olevasta videosta voi nähdä.
Jos piippu roikkuu videon esittämällä tavalla ulkona, se ensinnäkin heikentää aseen tarkkuutta kun piippu ei pääse värähtelemään luonnollisesti, ja toisekseen jollei vihollinen huomaa törröttävää piipunpäätä, huomaa se viimeistään aseen suupaineen nostattaman pölypilven.
Oikea tapa on sijoittua huoneen perälle ja ampua sieltä aukon läpi. Tällä tavalla vihollisen on vaikeampi havaita tuliasemaa ja varsinkin vaimenninta käytettäessä suupamauksen tarkka suunta on hankala paikallistaa. Alla olevassa kuvassa norjalaisten tyylinäyte.
Tässä vielä ideaa selventävä piirros. Paremman ymmärrettävyyden takia aseen ja tähtäimen välistä kulmaa on korostettu eikä kuvaa ole piirretty todellisessa mittakaavassa. Ampuma-aukko, jonka läpi tähdätään ja josta luodin on tarkoitus sujahtaa läpi, on piirroksessa vihreä neliö. Muut on selitetty kuvassa.
Monista lähteistä voi lukea, kuinka tämä tekniikka on ainakin Yhdysvalloissa olevinaan hyshys OPSEC-kamaa, vaikka kyseessä on puhtaasti vain matematiikkaa ja luodin lentoradan tuntemusta.
Haittapuolena tässä on se, että ei ole olemassa tarkkaa yleispätevää kaavaa joka soveltuu joka tilanteeseen joka aseelle. Tekniikkaan vaikuttaa ampuma-aukon koko, aseen etäisyys aukosta, ampumamatka, käytetty kohdistusetäisyys ja tähtäyslinjan korkeus piippulinjasta sekä käytetty patruuna.
Jos mitään ennakkotietoja ei ole, nyrkkisääntönä on, että aukon tulee vähintään olla optiikan keskikohdan ja piipun keskilinjan välisen etäisyyden kokoinen, kun maali on tähdättävissä aukon yläreunassa. Mutta jos aukko on tätä mittaa pienempi ja aukkoa ei voida suurentaa, silloin vaaditaan tarkempia ennalta selvitettyjä tietoja.
Tämän kirjoituksen tavoitteena onkin antaa lukijalle valmiudet valmistaa omalle ase + patruunayhdistelmälle sovitettu taulukko, josta voi tarkistaa tarvittavat tiedot aukosta ampumisen valmisteluksi. Taulukon tietojen selvittämiseksi käytetään ilmaista QuickTarget Lapua Edition ohjelmaa.
Kirjoituksessa http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/07/perustietoa-lentoradan-selvittamisesta.html on käsitelty sitä, kuinka QuickTarget ohjelmaan syötetään tarvittavat tiedot lentoradan laskemista varten. Tutustukaa ensin siihen jos asia ei ole tuttu.
Kun ohjelmassa on tarvittavat ase-, patruuna- ja ilmastotiedot syötettynä, voidaan alkaa selvittämään luodin etäisyyttä tähtäyslinjasta. Tätä tietoa tarvitaan, jotta osataan arvioida minkä kokoisesta aukosta ja miltä etäisyydellä seinästä voidaan huoneen sisältä ampua. Jos aukko on liian pieni tai aseen etäisyys seinästä väärä, luoti voi osua seinään ja se ei ymmärrettävästi ole toivottua.
Oletuksena tässä tekniikassa on, että tarvittava koro asetetaan kororummulle, jotta maalia voidaan tähdätä ristikon keskitasolla. Tähtäysoptiikan suurennoksen ei kannata olla kovin iso, sillä se hankaloittaa aukon reunojen hahmottamista. Lisäksi kannattaa tähdätä siten, että maali olisi näkyvissä aukon yläosassa, jotta luodilla olisi mahdollisimman paljon tilaa käytettävissä aukosta.
Huomioitavaa on, että pitkillä matkoilla ja aseen ollessa kauempana aukosta, luoti voi aukon kohdalla olla jo tähtäyslinjan yläpuolella. Siksi taulukkoon tulee merkitä etäisyysarvot - ja + merkkisinä.
Otetaan esimerkki tilanteesta, jossa maali on 400 metrin etäisyydellä ja tarvittava koro on asetettu kororummulle. Käytössä on aiemmista kirjoituksista tuttu ase ja patruuna.
Koska oletetaan että tarvittava koro on asetettu rummulle, on ase periaatteessa silloin kohdistettuna kyseiselle ampumaetäisyydelle. Siksi ohjelman Gun Sight-In Conditions osioon tulee merkitä haluttu ampumamatka Sight-In (Zero) Range:ksi. Alla esimerkki.
Tämän jälkeen Trajectory Table Conditions osioon asetetaan haluttu maksimietäisyys aukosta, joka halutaan selvittää ja asteikkojako. Nämä asetetaan Maximum Distance for Table ja Range Incremet kohtiin.
Itse käytän maksimietäisyytenä 5 metriä, sillä se on mielestäni aika lähellä sitä etäisyyttä, kuinka kauas ampuja voi maksimissaan järkevästi asettua seinään tehdystä aukosta.
Tämä vaihdetaan halutuksi kuvaajaksi yläreunan Show-valikosta, josta valitaan kohta 4 Path versus Line of Sight. Tämä näyttää luodin lentoradan suhteessa tähtäyslinjaan.
Kun haluttu kuvaaja on saatu esiin, siinä nähdään seuraavia asioita. Kuvaajan yläreunassa oleva LOS-tekstillä varustettu vaakaviiva on tähtäyslinja. Y-akselilla on tähtäyslinjan ja luodin lentoradan välinen etäisyys sentteinä. X-akselilla taas on luodin etäisyys piipun päästä metreinä. Ja itse punainen viiva on luodin lentorata.
Jos esimerkiksi haluaa selvittää luodin lentoradan etäisyyden tähtäyslinjasta, kun luoti on edennyt 2 metriä piipun päästä, siirtää vain hiiren osoittimen halutulle kohdalle lentoradalla. Tällöin kuvaajan alapuolelle SI-Range (m) kohtaan tulee luodin etäisyys piipun päästä metreinä ja kuvaajan yläpuolelle Trajectory versus Line of Sight kohtaan luodin etäisyys tähtäyslinjasta senttimetreinä.
Jotta saa muodostettua halutun taulukon, on äsken selvitetetyt tiedot kirjattava muistiin esim. Excel-taulukointiohjelmaan. Jotta tietoja saa myös muille ampumaetäisyyksille, on Gun Sight-In Conditions osiosta käytävä muuttamassa Sight-In (Zero) Range kohta haluttua ampumaetäisyyttä vastaavaksi.
Alla esimerkki taulukosta, jossa luodin lentoradan ero tähtäyslinjaan on selvitetty metrin portailla piipun päästä mitattuna aina tuhannen metrin ampumamatkalle asti. Todennäköisesti maksimi ampumamatkaksi riittäisi esim. 500 metriä, sillä harvoin rakennetulla alueella ampumaetäisyydet ovat sitä suurempia.
Taulukkoon merkityt etäisyydet ovat siis ohjenuorana, kuinka suuri ampuma-aukon tulee aivan ääriminimissään olla. Tietenkin lukemaan kannattaa lisätä suosiolla pari senttiä pelivaraksi, ettei luoti osu seinään tähtäysvirheen takia.
Alla esimerkki, kuinka aukosta ampumista voi harjoitella turvallisesti. Ampujan eteen asetetaan pahvi, johon on leikattu ampuma-aukko. Jos ampuja tekee virheen, pahvista on nopeasti tarkistettavissa, mistä kohtaa luoti porhalsi läpi. Virheistä aiheutuneet reiät on nopea paikata esim. paikkatarralla tai vaikka pakkausteipillä uutta yritystä varten.
Tuulikorjauksen vaatima tila aukossa
Selvitettäessä voiko aukosta järkevästi ampua, on hyvä huomioida myös mahdollisen tuulikorjauksen viemä tila. Vaikka oltaisiin ampumamatkan puolesta sopivalla etäisyydellä seinästä, voi tarvittavan tuulikorjauksen oton jälkeen luoti osuakin aukon sivureunaan. Tuulikorjauksen kannalta olisi parempi olla lähellä seinää, jotta ampuma-aukosta jäisi enemmän tilaa pelivaraksi.
Alla esimerkki taulukosta, josta on nähtävissä erikokoisten tuulikorjausten vaatima sivuttaistila aukosta.
Jos tarvittava tuulikorjaus olisi esimerkiksi 4,0 mrad ja piipun pää olisi 4 metrin päässä ampuma-aukosta, olisi luoti aukon kohdalla noin 1,6 senttimetriä sivussa tähtäyslinjasta.
Luodin lakikorkeus
Tämä on periaatteessa vain johdanne edellä käsitellyistä asioista ohjelman käytössä. Quicktarget ohjelmaa käyttäen voidaan selvittää luodin lakikorkeus eri ampumamatkoille, jotta ampuja saa käsityksen voiko luoti osua esimerkiksi tähtäyslinjan yläpuolella oleviin puiden oksiin tai muihin esteisiin.
Periaatteessa tämä mahdollistaa myös ampujan näkymättömissä olevien kohteiden tulittamisen, jos maali on esimerkiksi pysähtynyt tähtäyslinjalla olevan näköesteen taakse. Sitä voi taas pohtia, onko järkevää ampua tähystämätöntä "roikkoa" esteen yli. Ehkä oikein tiukassa paikassa se voi toki tulla kysymykseen.
Asian selvittämiseksi Gun Sight-In Conditions osiosta Sight-In (Zero) Range asetetaan halutuksi ampumamatkaksi ja Trajectory Table Conditions osion Maximum Distance for Table asetetaan myös halutuksi ampumamatkaksi. Esimerkissä ampumamatkana on käytetty 1000 metriä.
Kuvaajasta nähdään, että luoti saavuttaa lakikorkeutensa noin 600 metrin kohdalla. Kun hiiren osoittimen siirtää siihen kohtaan luodin lentorataa, Trajectory versus Line of Sight kohdasta nähdään luodin korkeus tähtäyslinjaan nähden sentteinä. Tässä tapauksessa luodin lakikorkeus on noin 4,7 metriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti