perjantai 23. lokakuuta 2015

Usean patruunatyypin käyttäminen ilman uudelleenkohdistusta

Tarkka-ammuntaan suunniteltujen tähtäinten avoimet säätötornit mahdollistavat sen, että samalla aseella voidaan ampua useaa patruunatyyppiä, ilman että patruunan vaihtuessa joutuisi ampumaan kohdistuslaukauksia tilanteen ollessa päällä.

Otetaan esimerkiksi tilanne, että metsästäjä on ollut peurakytiksellä ja ensisijaisesti käytössä on patruuna laajenevalla luodilla. Metsästäjä huomaa kuitenkin, että mahtavan kokoinen ukkometso laskeutuu kuusen latvaan aukean toiselle puolelle. Metsästäjä muuttaakin mielensä ja alkaa himoita maukasta metsopaistia.
Metsoa ei kannata ampua laajenevalla luodilla, koska siitä ei jäisi sellaisen tärskyn jälkeen juurikaan syötävää, joten metsästäjä vaihtaa patruunatyyppiä kokovaippaluotiseen. Jos ase on alunperin kohdistettu laajenevaa luotia käyttävälle patruunalle, ei metsoa voida tähdätä keskiristikolla kokovaippaluotisella patruunalla.
Onneksi metsästäjän aseessa on avoimet säätötornit ja aseen kylkeen on teipattu muistilappu, jossa on merkittynä kokovaippaluodin osumapisteen ero laajenevaan luotiin eri matkoille. Ei muuta kuin tarvittavat korjaukset säätötorneihin ja taas voi tähdätä normaalisti keskiristikolla. Kokovaippaluoti matkaan ja metso tonttiin.

Sotilaskäytössä samaa periaatetta voidaan soveltaa, jos käytössä on esimerkiksi erikoisampumatarvikkeita. Tilanteen vaatiessa voidaan esimerkiksi nopeasti vaihtaa panssarinläpäisyluodit käyttöön ilman turhia huteja ja paikkolaukauksia.

Osumapiste-eron huomioivan ballistiikkataulukon muodostaminen


Aluksi on päätettävä, mikä on se patruunatyyppi johon kaikkia muita patruunoita verrataan. Itse käytän "pohjapaukkuna" itseladattua Lapua Scenaria, jota käytän pitkän matkan ammunnassa ja aseeni onkin normaalisti kohdistettuna tälle patruunalle.

Seuraavaksi lähdetään ampumaradalle ja mukaan otetaan pohjapaukku ja muut halutut patruunatyypit, rullamitta, lähtönopeusmittari, muistiinpanovälineet ja mahdollisesti vielä sääasema.

Aluksi merkitään ylös käytettävä kohdistusetäisyys ja ilmastolliset olosuhteet. Tästä kirjoituksesta voi luntata, mitä olosuhteista kannattaa merkitä muistiin:
http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/07/perustietoa-lentoradan-selvittamisesta.html

Tämän jälkeen viritellään lähtönopeusmittari kuntoon ja mitataan pohjapaukulle V0 sekä kohdistetaan se halutulle ampumamatkalle. Kun luodit osuvat säätöjen jälkeen tähtäyspisteeseen, tähtäimen tornit nollataan.
Nollaaminen tarkoittaa sitä, että kun torneja on joutunut säätämään kohdistuksen aikana, torneja löysätään ja nostetaan sen verran, että niiden asteikot voidaan asettaa osoittamaan nollakohtia, ilman että säätömekanismi pääsee tornien sisällä liikkumaan.

Kuvassa nollatut tornit

Nollauksen jälkeen paikataan reiät taulusta ja vaihdetaan käytettävää patruunaa.
Tähtäimen säätötorneihin ei kosketa, vaan ammutaan toisella patruunalla samoilla pohjapaukun säädöillä tähdäten taulun keskelle. Samalla mitataan lähtönopeus myös toiselle patruunalle.
Ammunnan tulos voi olla esimerkiksi seuraavanlainen 100 metrin matkalla.


Eli vaikka on tähdätty taulun keskelle, on toisen patruunan kasa sivussa tähtäyspisteestä. Tämän jälkeen mitataan kasan keskipisteen etäisyys tähtäyspisteestä vaakasuorana ja pystysuorana komponenttina. Tässä tapauksessa vaakasuora ero tähtäyspisteestä on 3 senttiä vasemmalla ja pystysuora ero 2 senttiä alhaalla.

Aiemmasta kirjoituksesta http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/07/perustietoa-lentoradan-selvittamisesta.html tuttuun tapaan QuickTarget-ohjelmaan asetetaan tarvittavat tiedot aseesta, käytetystä patruunasta, lähtönopeudesta, ilmastollisista olosuhteista yms. mutta Target Setup-osion kohdistustietoihin laitetaan osumapisteen ero tähtäyspisteestä.
Alla esimerkki kuinka tähtäyspisteestä alas ja vasemmalle napsuvat osumat merkataan.




Kun on näpäytetty Calculate-nappia, saatu laskentatulos siistitään sopivaksi ballistiikkataulukoksi, josta alla esimerkki.



Uudesta taulukosta nähdään, että 100 metrin matkalla pitää asettaa koroa 2 napsua ja sivuvirhe on huomioitu kiertopoikkeaman sarakkeessa, jota asetetaan 3 napsua oikealle.
Huomioitavaa on, että mitä pidemmälle ammutaan, niin kiertopoikkeama pikkuhiljaa korjaa kohdistuksen sivuvirhettä.
550 metrin kohdalla kiertopoikkeama on jo kuljettanut luotia sen verran oikealle, että tuulettomalla kelillä sivukorjausta ei tarvitse huomioida. 625 metrin kohdalta täytyykin jo ottaa kiertopoikkeama huomioon, sillä se on jo vaikutukseltaan suurempi kuin alussa voimakkaampana ollut sivuvirhe.
Korkeussuuntainen virhe kohdistuksessa on luonnollisesti sisällytettynä korokorjaukseen.

Kun tälläinen taulukko on valmisteltuna, ei patruunan vaihtuessa tarvi kuin kaivaa tämä taulukko esille ja toiminta jatkuu normaaliin malliin. Ei kenttäkohdistuslaukauksia eikä turhia huteja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti