Ampuminen ase kyljellään

Jos tarkka-ampuja joutuu ampumaan aseen ollessa kyljellään, niin silloin kyseessä on todennäköisesti jompikumpi näistä tilanteista:

- On jouduttu väijytykseen ja tuleen vastataan suojan takaa sen sivulta tai alta, tai suoja on todella matala

- Ammutaan seinässä olevan aukon läpi, josta ei syystä tai toisesta pysty ampumaan ase pystyssä

Koska aseen ollessa kyljellään sen osumapiste tähtäyspisteeseen nähden muuttuu olennaisesti, ensisijaisesti tulisi hankkiutua parempaan asemaan, josta pystyy ampumaan normaalisti. Mutta jos se ei ole mahdollista, on tämäkin asia hyvä tiedostaa, jotta asetta pystyy käyttämään tehokkaasti sen ollessa kyljelläänkin.

Alla esimerkkikuvia mahdollisista ampuma-asennoista ase kyljellään:

Suojan sivulta ampuminen

[http://www.lightfighter.net/topic/jedburgh-training-class-06-14-10]

Suojan alta ampuminen

[http://www.lightfighter.net/topic/crtc-bennie-cooley-advanced-carbine-pistol-oct-12-14-2012-omak-wa]

Matalan suojan takaa ampuminen

[http://artoftherifle.com/urban-prone/2011/12/urban-prone.html]

Poikittaissuuntaisen aukon läpi ampuminen
[Pauli Salo 2014, Finnsniper-kisakuvia]

Luodin osumapisteen muutos aseen ollessa kyljellään

Blogin ensimmäisessä kirjoituksessa http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/07/tahtainoptiikan-valmistelu-ta-toimintaan.html asiaa jo hieman sivuttiin, kun käsittelyssä oli vesivaa'an hyödyntäminen aseen tahattoman kallistuksen minimoimisessa. Mutta kun on pakkotilanne ampua ase kyljellään, siinä ei vaaterit paljoa auta, vaan on ymmärrettävä miten luodin lentorata muuttuu suhteessa tähtäyslinjaan.

Luodin putoama on edelleen aivan sama kuin normaalistikin ammuttaessa, mutta muuttunut tähtäingeometria aiheuttaa sen, että normaaliin kohdistuspisteeseen verrattuna luodin iskemä on alhaalla ja kallistuksen suuntaan sivussa. Mitä korkeammalla tähtäinoptiikan keskikohta on piipun keskikohdasta, sitä suurempi osumapisteen muutos on.
Alla osumapisteen muutosta havainnollistava kuva.

Jos tilanne pakottaa ampumaan ase kyljellään, ammutaan mieluummin siten, että ase lepää vasemmalla kyljellään. Oikeakätisille suunnitelluissa pulttilukkoisissa aseissa tämä mahdollistaa lukon helpomman käytön ja puoliautomaattisissakin aseissa hylsy pääsee vapaasti poistumaan kohti taivasta.
Jos aseessa on suujarru, voi kyljittäin ampuminen olla varsin epämukavaa, kun suupaine nostattaa alustasta pölyä ja irtokappaleita. Tämänkin syyn takia henkilökohtaisesti kannatan äänenvaimentimien käyttöä tarkkuuskiväärissä.

Jotta aseella pystyisi tehokkaasti ampumaan kyljittäin, on tähtäyspisteen muutos selvitettävä etukäteen ampumaradalla. Esimerkiksi omalla aseellani ja käyttämälläni patruunalla 100 metrin matkalla muutos alaspäin on noin 2 mrad ja vasemmalle noin 1 mrad. Tietenkin tarkempiakin arvoja voi käyttää, mutta mielestäni on parempi käyttää helposti muistettavia lukuja, jotta paineen alla muistaisi mitä rummuille pitää ruuvata.
Jotta tässä tapauksessa 100 metrin matkalla luodin saisi osumaan tähtäyspisteeseen aseen ollessa kyljellään, on korotornia ruuvattava siis normaalista kohdistusarvosta alaspäin 1 mrad ja sivutornia taas käännetään oikealle 2 mrad

Kuten terävä lukija jo varmaan huomasikin, tornien merkitykset vaihtavat paikkaansa. Korotornissa ylös ja alas onkin vasemmalle ja oikealle, kun taas sivutornissa vasemmalle ja oikealle onkin alas ja ylös. 
Asia joka täytyy kyljittäiskohdistuksen asettamisessa vielä huomioida, on korotornin mahdollinen zero-stop. Jos zero-stop on asetettu estämään korotornin ruuvaus normaalin kohdistusarvon alapuolelle, säätövara ei välttämättä riitä kyljittäiskohdistuksen asettamiseksi. 

Edellä esitetyillä säädöillä saadaan siis zero kyljittäin olevalle aseelle. Tämän jälkeen pidemmille matkoille ammutaan ottamalla normaalin ballistiikkataulukon mukaiset korjaukset huomioon pelkästään ristikolla, jotta ei sekaannuta napsujen kanssa. Eli jos esim. 400 metrin matkalle korjaukset 0,1 mrad napsuina olisivat ylös 24 napsua ja vasemmalle 1 napsu, tähdättäisiin ristikolla 2,4 milliradiaania ylöspäin ja 0,1 mrad vasemmalle.
Alla kertaukseksi esimerkki korjausten huomioinnista ristikolla 0,5 m x 1,0 m maaliin.

Ballistiikkataulukon muodostaminen kyljellään olevalle aseelle

Jos haluaa tarkempia osumia kyljittäin olevasta aseesta esimerkiksi kilpailussa, voidaan sillekin laskea QuickTarget ohjelmalla oma ballistiikkataulukko. Tällöin tarvittavat korjaukset voidaan ruuvata suoraan rummulle, jolloin voidaan tähdätä keskiristikolla. 
Rajoitteena tässä on kuitenkin kororummun virkaa toimittavan sivurummun naksujen määrä, joka harvassa tähtäimessä on paljoa enempää kuin 50 napsua suuntaansa. Kun naksut loppuvat, loppu korotus onkin otettava ristikolla huomioon.

Gun Sight-In Conditions osioon asetetaan kallistuskulmaksi 90 astetta Sight-In Gun Canting Angle kohtaan. 
Osumapisteen ero tähtäyspisteeseen asetetaan Bullet Impact to Tgt. Center y / z kohtaan. Ohjelma olettaa että 90 asteen kallistus on myötäpäivään, joten z-suuntainen osumapisteen ero on annettava sitä mukaillen. Eli vaikka koeammunnassa ase vasemmalla kyljellään osumat olisivat 100 metrillä olleet 8 senttiä vasemmalla, ei tähän kohtaan merkitä -8, vaan positiivisena arvona 8.

Vanhaan tuttuun malliin Trajectory Table Conditions osiossa määritellään laskettavan taulukon maksimatka ja matkan porrastus. Lisäksi on muistetttava painaa Use Sight-In Data for Table nappia, jotta kallistus huomioidaan laskennassa.

Calculate nappia painamalla esiin pitäisi tulla seuraavanlainen taulukko, joka ei kuitenkaan ole vielä haluttu, sillä kiertopoikkeaman vaikutus on tässä liian suuri ohjelman kallistussuunta oletuksen takia. Kuitenkin Correction to Windage for Zeroing, eli sivurummulle ruuvattava (koro)korjaus on oikein.

Jotta oikea Correction to Elevation for Zeroing, eli kororummulle asetettava (sivu)korjaus saadaan, on taulukko laskettava myös ilman kiertopoikkeamaa. Tämä saadaan kun Gun Sight-In Conditions osion Rifling Twist Lenght, eli rihlannousun, arvoksi laittaa 0. 
Tämän jälkeen ensiksi tehdyn taulukon kororummulle asetettavista arvoista vähennetään ilman rihlannousua lasketut koroarvot ja saatu jäännös vähennetään ilman rihlannousua lasketuista arvoista. Näin kiertopoikkeaman vaikutuksen suuruus saadaan oikeaksi aseen ollessa vasemmalla kyljellään.

Esimerkki laskennasta, kun ampumamatka on 500 m:
Kororummun arvo, kun kiertopoikkeama väärä: -13,9
Kororummun arvo, kun rihlannousu 0: -12,2
Oikea arvo kororummulle: -12,2 - (-13,9 - -12,2) = -12,2 - (-13,9 + 12,2) = -10,5

Alla esimerkki lopullisesta ballistiikkataulukosta, kun aseella ammutaan sen ollessa vasemmalla kyljellään. Laskennassa käytetty ase ja patruuna ovat samat kuin aiemmin tämän blogin esimerkeissä käytetyt.