tiistai 8. marraskuuta 2016

Pienoiskivääri tarkka-ammuntakäytössä

Pienoiskiväärillä ei ole ollut juurikaan sijaa tarkka-ampujien kalustossa, poislukien rajattu käyttö joidenkin erikois- ja mellakanhallintajoukkojen hyödyntämänä, sillä sen kantama on hyvin rajallinen ja läpäisy melko vaatimaton. Hyvänä puolena siinä on kuitenkin hyvä vaimennettavuus, kun käytetään alisoonisia patruunoita.  
Reserviläisille pienoiskivääri on todella kustannustehokas väline pitkän matkan ammunnan harjoitteluun. Jos vertaa esim. .308 WIN ja .22 LR patruunoiden hintoja, yhden .308 rataharjoittelupatruunan hinnalla ampuu jopa 10 pienoiskiväärin laukausta.

Tarkka-ammunnan harjoittelu pienoiskiväärillä


Ampumaradan ei tarvitse olla erityisen pitkä, jotta pienoiskiväärillä pystyy simuloimaan pitkän matkan ammuntaa "täystehoisella" kiväärillä. Käyttäen .308 analogiaa, ampumamatka voidaan jakaa neljällä. Eli ampuminen 800 metriin .308 kiväärillä vastaa optiikan säätöjen osalta melko hyvin ampumista 200 metriin pienoiskiväärillä.
Alla selventävä taulukko, johon on laskettu korot ja tuulikorjaukset parille esimerkkipatruunalle.


Koska pienoiskiväärillä ammutaan harjoittelussa suhteellisen lyhyille matkoille, kannattaa maalien kokoa skaalata alaspäin, jottei ampuminen olisi liian helppoa. 
Pauli Salon mukaan hyvä maalien koko pienoiskiväärille on 1/5 alkuperäisestä koosta. Esim. ylävartalomaali jonka korkeus on alunperin haaroista päälakeen 1 metri, olisi pienoiskiväärille korkeudeltaan 20 cm. 50 cm hartialeveys olisi skaalattuna vastaavasti 10 cm.

Varsinkin tarkka-ampujien koulutuksen alkuvaiheessa pienoiskiväärillä ampuminen on hyvä tapa ampumatekniikan harjoitteluun, poislukien tietenkin rekyylin hallinta. Koska pienoiskiväärillä luodin piippuaika on suhteellisen pitkä, laukaisussa olevat tekniikkavirheet tulevat korostetusti esille.
Jos mahdollista, pienoiskiväärin tähtäinoptiikkana kannattaisi käyttää joko samaa tai ainakin vastaavan tyyppistä tähtäintä kuin pääaseessa. Näin myös sen "käyttöliittymä" tulee tutuksi edullisin patruunakustannuksin.

Ampuja-tähystäjä parin harjoittelussakin pienoiskivääri on hyvä väline. Edullisella a-tarvikkeella saadaan paljon toistoja, ampuja ei väsy rekyylistä ja tähystäjän on helpompi harjoitella luodin lennon tähystystä, kun ei heti aluksi tarvitse jännittää aseen suupainetta.
Kun ammunnan ja paritoiminnan perusteet on hakattu selkäytimeen pienoiskiväärillä ampumaradalla harjoitellessa, voidaan siirtyä ampumaan pääaseella pidempiä matkoja taisteluampuma-alueille.

Pienoiskiväärin käyttömahdollisuudet


Kuten jo jutun alussa mainittiin, pienoiskivääri ei ole täysin hyödytön varsinaisessa sotilaskäytössä. Erikoisjoukkojen käytössä vaimennettuja pienoiskivääreitä on hyödynnetty esim. kohderakennusten ympärillä maleksivien kulkukoirien hiljentämiseen, katulamppujen pimentämiseen, pakoautojen renkaiden puhkomiseen ja jossain määrin myös ihmismaaleja vastaan. 
Israelilaisilla on käytössä modattu Ruger 10/22-pienoiskivääri, jota käytetäään mellakanhallinnassa kun kumiluodeista ei ole enää apua. Ideana on paikallistaa mellakoitsijoiden joukosta johtohahmoja, joiden alaraajoja ammutaan pienoiskiväärillä menon hillitsemiseksi. 
Ajatus saattoi aluksi kuulostaa hyvältä, mutta melko pian selvisi että pienoiskivääriä ei voi laskea less-than-lethal aseeksi. Koska jotkut palestiinalaisista mielenosoittajista menehtyivät pienoiskiväärin luodeista saamiinsa vammoihin, sen käyttö mellakanhallinnassa kiellettiin. Sittemmin sen käyttö on uudestaan sallittu esim. viranomaisia kivillä heittelevien mielenosoittajien taltuttamiseksi.
Alla kuva israelilaisista sotilaista, joista yhdellä on käytössä ACOG-tähtäimellä varustettu kiintovaimennettu Ruger 10/22.

 [http://www.rugertalk.com/The-plinker-went-to-war-The-IDFs-Ruger-10-22-Ruger-Talk.html]

Pienoiskiväärit ovat olleet käytössä myös erilaisilla vastarinta/kapinallisjoukoilla. Esimerkiksi Vietnamin sodassa Viet Cong käytti jossain määrin vanhoja venäläisiä Toz-pienoiskiväärejä amerikkalaissotilaiden väijyttämisissä.
Myös venäläiset saivat osansa Tsetsenian sodissa, kun tsetseenit käyttivät muovipulloilla vaimennettuja pienoiskivääreitä kaupunkitaistelussa. Ampumamatkojen ollessa alle 100 m, pienoiskiväärillä ammuttiin venäläissotilaita esim. kasvoihin, haaroväliin ja yläviistosta kaulantyveen, jota luotiliivi ei ollut suojaamassa. Tarkoituksena oli aiheuttaa tappioita ja luoda ainakin tarkka-ampujakauhua, sillä rakennusten suojista ammutun vaimennetun pienoiskiväärin laukaus on todella hankala paikallistaa. 

Venäjän asevoimat ottivat oppia Tsetsenian kokemuksistaan ja kehittivät omien joukkojensa käyttöön kevyen tarkkuuskivääri SV-99:n, josta kuva alla.


Pienoiskivääri on myös hyvä väline esimerkiksi pitkään vihollisalueella operoivien tiedustelujoukkojen selviytymisaseeksi. Jos ruokavarannot ovat jostain syystä loppumassa, vaimennettu pienoiskivääri on oiva väline lisäravinnon hankintaan.  
Tästä hyvä esimerkki on Yhdysvaltojen ilmavoimille suunniteltu AR-7 pienoiskivääri. Se mahtuu pieneen tilaan, eikä paina kuin runsaan kilon. 
Alla kuva modernista AR-7 kivääristä, jonka on valmistanut Henry Rifles.

[https://www.henryrifles.com/rifles/u-s-survival-ar-7/]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti