Harjoitteet sijoittuvat pääosin matkoille 100-300 m, sillä niissä tavallinen rataharjoittelu pääosin tapahtuu. Kun pääsee ampumaan pitkää matkaa, silloin kannattaa keskittyä tuulen luvun, luodin lennon tähystyksen yms. harjoitteluun, mitä on hankala lyhyemmillä matkoilla treenata.
Lopussa on myös harjoitteita joissa hyödynnetään PV:n osumasta reagoivia maalilaitteita pidemmillä ampumamatkoilla.
Suuressa osassa harjoitteista niiden arviointi perustuu ammutun kasan kokoon ja suoritteeseen käytettyyn aikaan. Tämä siksi, että suoritukseen käytetty aika kertoo kuinka hyvin ampuja hallitsee aseensa ja varusteensa, sekä myös hieman siitä millaisessa fyysisessä kunnossa hän on.
Kasan koko taas on helppo tapa mitata laukausten välistä toistettavuutta, mikä on tärkeä tekijä tarkka-ammunnassa. Myöskään kaikilla ampumaradoilla ei ole käytettävissä samanlaisia tauluja, joten tulokset ovat kasojen koon avulla helpommin vertailtavissa. Tietenkin pyritään ampumaan keskelle maalia, mutta jos kasa on sivussa, on lyhyillä ampumamatkoilla todennäköisemmin kyse aseen huonosta kohdistuksesta, kuin huonon tuulen arvioinnin tuomasta virheestä.
Hyvä väline suorituksiin kuluneiden aikojen mittaamiseen on sovelletusta reserviläisammunnasta ja practicalista tuttu ajanottolaite, josta esimerkki alla olevassa kuvassa. Ajanotto lähtee liikkeelle nappia painamalla, jolloin laitteesta kuuluu merkkiääni suorituksen aloittamiseksi. Joka laukauksen jälkeen laite tallentaa muistiinsa siihen asti kuluneen ajan, ja kun ampuja ilmoittaa lopettaneensa, laitteesta nähdään viimeiseen laukaukseen asti kulunut aika. Näin saadaan paljon tarkempia tuloksia, kuin sekuntikellolla käsin mittaamalla.
Harjoitteet yksinään
Yksinään harjoitellessa kannattaa keskittyä ampumatekniikan ja muiden perustemppujen treenaamiseen, joissa ei tarvita kaveria tai vastaosastoa. Ei ole juurikaan mieltä treenata esim. tarkka-ampujan liikkumistapoja pitkin metsänpohjia, jos ei ole minkäänlaista tähystystä "vihollisen" puolelta järjestetty.
Jotta harjoittelu olisi mielekästä, harjoitteista kannattaa pitää kirjaa, jotta voi seurata oman osaamisen edistymistä.
Ampuma-asennot rauhallisesti ilman aikarajaa
Harjoitteessa treenataan perusampuma-asentoja ilman aikarajaa esim. 100 metrin matkalla.
Harjoitteen kulku on seuraava:
- aloitus makuulta ilman bipodia tai repputukea, ammutaan 3 laukausta maaliin 1
- noustaan polvelle/kyykkyyn, ammutaan 3 laukausta maaliin 2
- noustaa seisomaan, ammutaan 3 laukausta maaliin 3
- käydään tauluilla ja mitataan kasojen koot maaleista
- paikataan taulut
- toistetaan harjoite ampuen toisen puolen otteella
Harjoitteen toisen kierroksen voi ampua myös tavallisella otteella, mutta käyttäen vapaavalintaista lisätukea. Makuulla voi tukena käyttää bipodia tai reppua, polvelta ampuessa voi käyttää esim. yhteen teipatuista kepeistä tehtyä tripodia ja pystystä ampuessa aseen voi tukea ampumakatoksen seinään tai ampumakeppiin. Tarkoituksena olisi nähdä, kuinka paljon maalien kasat paranevat, kun ei tarvitse ampua vapaalta kädeltä. Lisäksi tietenkin harjoitellaan ampumista ilman tukea.
Ampuma-asennot rasituksen alla aikaa vastaan
Harjoite tapahtuu 300 m radalla, ja ideana on harjoitella ampumista hengästyneenä eri asennoista.
Harjoitteen kulku on seuraava:
- ampuja menee 300 m radalla taulujen luo, mukanaan lataamaton ase ja kolme lipasta, joissa kussakin 3 patruunaa sekä sekuntikello
- kun ampuja lähtee juoksemaan tauluilta kohti 300 m ampumatasaa, hän laittaa ajanoton käyntiin
- päästyään 300 m tasalle, ampuja asettuu makuuasentoon, lataa aseen ja ampuu 3 laukausta tauluun
- ampuja nousee ylös ja juoksee 200 m tasalle, jossa vaihtaa lippaan, lataa aseen ja ampuu 3 laukausta tauluun polvelta tai kyykystä
- lopuksi ampuja juoksee 100 m tasalle, vaihtaa lippaan, lataa aseen ja ampuu 3 laukausta tauluun pystystä
- viimeisen laukauksen jälkeen ajanotto pysähtyy
- harjoitteen tulos muodostuu kertomalla kasan koko (cm) suoritukseen käytetyllä ajalla (s)
- mitä pienempi kertolaskun tulo on, sitä parempi suoritus
Tähtäinkuvan pito ja nopea paikkolaukaus
Tämän harjoitteesen tarkoituksena on treenata laukauksen jälkeistä tähtäinkuvan pitoa ja nopeaa paikkolaukausta. Harjoite voidaan suorittaa vapaasti valitulla ampumamatkalla. Tässäkin hyvä apuväline on practicalista tuttu ajanottolaite.
Ammunta suoritetaan makuulta, alkutilanteessa ase on ladattu ja varmistettu. Harjoitteessa ammutaan 3 laukausta.
Harjoitteen kulku on seuraava:
- ampuja on makuuasennossa ase ladattuna ja varmistettuna
- ampuja laittaa ajanottolaitteen päälle, joka on asetettu antamaan aloitussignaalin satunnaisella hetkellä, esim. välillä 3-10 s.
- kun aloitussignaali kuuluu, ampuja ampuu mahdollisimman nopeasti ja tarkasti 3 laukausta maaliin
- suorituksen jälkeen otetaan muistiin laukauksiin kulunut aika ja mitataan ammutun kasan koko
- harjoitteen tulos muodostuu kertomalla kasan koko (cm) suoritukseen käytetyllä ajalla (s)
- mitä pienempi kertolaskun tulo on, sitä parempi suoritus
Variaationa harjoitteessa tehdään 3 laukauksen jälkeen lippaanvaihto, jonka jälkeen ammutaan uudet kolme laukausta samaan maaliin.
Laukauksen jälkeen liikkeelle lähteneeseen maaliin ampuminen
Tämä harjoite on helpoin toteuttaa porukassa hirviradalla, jossa ampujan lisäksi on kaveri ohjaamassa hirven juoksua. Ideana on ampua paikallaan olevaan maaliin yksi laukaus, jonka jälkeen maali lähtee heti liikkeelle. Paikkolaukaus ammutaan liikkuvaan maaliin, ennenkuin se häviää näkyvistä.
Harjoite on mahdollista toteuttaa yksinkin, jos hieman viitsii askarrella etukäteen. Tarvittavat välineet on pyritty valitsemaan mahdollisimman edullisista ja helposti vaihdettavista materiaaleista.
Maalilaitteeseen tarvitaan seuraavat välineet:
- liukaspintaista narua tai köyttä
- pätkä ohutta muoviputkea tai jokin muu vastaava, joka liukuu hyvin jännitetyn köyden päällä
- savikiekkoja
- A4 paperin kokoinen metallikongi tai esim. vanerilevyn pala, jossa ripustusreiät kulmissa
- jeesusteippiä
- kaksi erikorkuista puupaalua, esim. 3 m ja 1 m korkeat
- hieman puutavaraa ja nauloja / ruuveja kiekkotelineen tekemiseen
Tässä karkea piirros, kuinka maalilaite toimii:
Rakennuksesta aukon läpi ampuminen
Aukkojen läpi ampumista pystyy harjoittelemaan tehokkaasti jo 100-300 metrin ampumaradoilla. Oikeastaan muita välineitä ei tarvita, kuin vapaavalintainen maali ja pala pahvia, johon on leikattu erikokoisia ja -muotoisia aukkoja. Myös vanhan pressukankaan voi hyödyntää tässä harjoituksessa.
Lisähaastetta saa asettamalla aukkoja eri korkeuksille, jolloin ampuma-asennon muutos tuo oman mausteensa harjoitukseen.
Tässä kirjoituksessa on käyty aukon läpi ampumisen teoriaa läpi:
http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/10/ampuminen-pienen-aukon-lapi.html
Tässä esimerkkikuvia, millainen harjoitus voi olla:
[Kuva Pohjanmaan tarkka-ampujien facebook-sivulta]
Etäisyyksien arviointi
Silmämääräistä etäisyyden arviointia ja ristikolla matkan mittausta kannattaa treenailla aina kun siihen on sopiva tilaisuus. Jotta treenaus olisi järkevää, tulisi mukana olla laseretäisyysmittari, jotta arvioidut matkat pystyy tarkistamaan luotettavasti.
Esimerkiksi peurapassissa pellon reunassa kököttäessä on hyvä tilaisuus silmämääräisen matkan arvioinnin harjoitteluun.
Jos taas pääsee ampumaan pitkää matkaa Puolustusvoimien ampuma-alueille, kannattaa hetki käyttää matkojen arviointiin ristikon mittojen avulla ennen ammunnan aloittamista. Tulialueesta piiretään luonnos, johon maalien kohdalle merkitään ensin tähtäimen ristikon mittojen avulla lasketut etäisyydet. Kun kaikkien maalien etäisyydet on laskettu, matkat tarkastetaan laserilla. Tällöin on helppo vertailla, kuinka hyvin lasketut matkat pitivät kutinsa mitattuihin matkoihin nähden.
Tässä vielä linkki aiempaan kirjoitukseen etäisyyksien arvionnista:
http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/07/etaisyyden-arviointi.html
Tuulen voimakkuuden arviointi
Tuulen lukemisen osaaminen erottelee hyvät ampujat keskinkertaisista, jonka takia sen harjoitteluun pitää panostaa. Helpoiten harjoittelu onnistuu tuulimittarin avulla. Sen avulla tuulen lukua voi harjoitella missä vaan, vaikka kotiterassilla tai koiran nuuskimistauolla lenkkireitin varrella.
Ensin arvioidaan tuulen voimakkuus ja suunta käyttäen avuksi näkö-, kuulo- ja tuntoaisteja.
Tässä vielä muistin virkistämiseksi listaa tarkkailtavista asioista tuulen lukua varten:
>1,5 m/s Lämpöväreily nousee 30 asteen kulmassa, savu ei enää nouse pystysuoraan.
1 - 2 m/s Tuulen tuntee paljaalla iholla, puiden lehdet liikkuvat juuri ja juuri.
2 - 3 m/s Lämpöväreily nousee 60 asteen kulmassa, puiden lehdet kahisevat.
3 - 4 m/s Puiden lehdet jatkuvassa liikkeessä, kevyt lippu irtautuu tangosta.
4 - 5 m/s Lämpöväreily liikkuu 90 asteen kulmassa.
5 - 7 m/s Oksat, latvat ja pienet puut heiluvat. Irtolumi, pöly ja roskat liikkuvat, savu kääntyy voimakkaasti, lippu liehuu avoimena.
7 - 10 m/s Lehtipuut taipuvat, tuuli sihisee osuessaan kiinteisiin rakenteisiin, pöly ja hieno hiekka lentää, lumi tupruaa, savu hajoaa ja lippu lepattaa.
Arvioitu tulos tarkastetaan tuulimittarin avulla. Pikkuhiljaa harjoittelun edetessä omat arviot alkavat lähentyä tuulimittarin lukemia. Tietenkin tässä harjoituksessa arvioidaan vain havainnoitsijan ympärillä vaikuttavaa tuulta, mutta tuo se silti varmuutta myös luodin lentoreitillä vaikuttavan tuulen arviointiin.
Harjoitteet kaverin kanssa
Parin kanssa harjoitellessa kannattaa lyhyilläkin ampumamatkoilla treenata paritoimintaa, eli kuinka pari liikkuu ja sijoittuu tuliasemaan, miten varusteiden kanssa toimitaan, nimetään tulialueen maastonkohdat, laaditaan tuliasemaluonnos ja ennenkaikkea harjoitellaan kommunikointia.
Vaikka tuntuisikin turhalta toistaa samoja kuvioita tutulla ampumaradalla, se tuo silti rutiinia. Rutiini taas tuo nopeutta toimintaan ja vapauttaa aivokapasiteettia muiden asioiden havainnointiin, päätöksentekoon ja tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseen.
Yhteislaukaus
Yhteislaukauksen ideana on häivyttää tieto siitä, kuinka monta ampujaa tulittaa samaa maalia tai maaleja. Myös ikkunan takana olevaa maalia ampuessa yhteislaukaus on toimiva ratkaisu. Lisäksi yhteislaukauksella voidaan myös varmentaa tärkeän maalin tuhoutuminen, ettei se olisi kiinni yhden ampujan onnistumisesta.
Yhteislaukausta harjoitellessa on ideana saada kahden tai useamman aseen laukaus kuulostamaan yhdelta pamaukselta, eikä useamman laukauksen sarjalta. Lisäksi osumat pitäisi saada mahdollisimman lähelle toisiaan, maksimaalisen vaikutuksen saavuttamiseksi.
Pari tahdittaa yhteislaukauksen itsenäisesti tai sen voi käskyttää jokin muu taho esim. radion välityksellä. Radion avulla voidaan tahdittaa myös useamman hajallaan olevan ampujan yhteislaukaus.
Yhteislaukausta harjoitellessa voi käyttää apuna laukausäänestä aktivoituvaa ajanottolaitetta, josta näkee laukausten välisen ajan. Maalina kannattaa käyttää pahvitauluja, josta on helppo nähdä kuinka lähelle osumat tulevat toisiaan.
Kaverituki
Joskus voi tulla vastaan tilanne jossa olisi saatava kuulaa liikkeelle, mutta asetta ei saa oikein tuettua mihinkään eikä ole aikaa kaivella repusta esille esim. kolmijalkaa tai muuta lisätukea. Tällöin kaverituki on helppo ja nopea ratkaisu. Mutta sekin vaatii harjoittelua, sillä tukena toimiva tähystäjä helposti pilaa ampujan laukaisun liikkumisellaan.
Jos kiväärissä on bipod kiinni, tukena toimivan tähystäjän kannattaa pitää sen jaloista kiinni ja painaa niitä vartaloaan vasten ampuma-asennon vakauttamiseksi. Kun ampuja valmistautuu laukaukseen, hän voi esim. laskea hiljaa ääneen "3-2-1", jolloin ykkösen kohdalla tähystäjä alkaa pidättämään hengitystään ja pyrkii olemaan aivan liikkumatta. Laukauksen tulisi lähteä noin 5 sekunnin sisällä lähtölaskennan päättymisestä, jottei tähystäjän ampujaa häiritsevä lihasvärinä kasva liian suureksi.
Harjoite voi olla esim. seuraavanlainen:
- Asetetaan esim. 300 m ampumamatkalle vierekkäin kolme maalia; A, B ja C
- Aloitetaan pystystä, jossa ampuja tukee aseen tähystäjän olkapäähän, ammutaan 3 laukausta maaliin A
- Siirrytään istuma-asentoon, ammutaan olkapäätuelta 3 laukausta maaliin B
- Lopuksi ammutaan 3 laukausta makuulta maaliin C, tukien ase tähystäjän takareiteen.
Ampumalla eri tauluihin pystyy havainnoimaan asennon vaikutusta kasojen kokoon. Harjoitte ammutaan läpi pariin otteeseen. Toisella kerralla testataan miten osumiseen vaikuttaa, jos tähystäjä samalla tarkkaillee maalia kiikareillaan, eikä käytä käsiään aseen lisätukena.
Alla esimerkkikuvia ampuma-asennoista.
Suojan takaa kurkkaava maali
Rakennetulla alueella on tyypillistä että maalit liikkuvat nopeasti suojasta toiseen tai ilmestyvät yhtäkkiä näkyviin esim. kulman takaa, oviaukosta tai ikkunasta. Tälläiset tilanteet vaativat tarkka-ampujalta hyvää havainnointikykyä ja nopeita refleksejä, sillä yhtäkkiä näkyviin tuleva vihollinen ei todennäköisesti tee sitä huvikseen, vaan vihollisen tarkoituksena on joko eteneminen taktisesti parempaan asemaan tai suojan takaa ampuminen.
Tässä video, josta näkee hyvin millaiseen tilanteeseen tarkka-ampuja voi joutua. Video on kuvattu "vastaanottajan" näkökulmasta, jossa porukan aikeena on ollut ampua singolla ikkunasta. Sinkoampuja tekee kohtalokkaan virheen kurkatessaan ikkunasta ennen ampumista, jolloin tarkka-ampuja on jo valmiina vastaamaan uhkaan kun sinkoampuja tulee uudelleen näkyviin. Lopputulos on sinkoampujan kannalta pahin mahdollinen.
Kurkkaavan maalin ampumisen harjoittelu vaatii hieman etukäteisvalmistelua ja ainakin yhden ratatoimitsijan.
Harjoittelua varten rakennetaan kiikkumaaleja, joiden väsäämisestä alla opastusvideo:
Käyttäen hyväksi näköesteitä, esim. tolppien väliin pingotettuja pressuja, saadaan rakennettua ampumaradalle haluttu tilanne. Alla esimerkkikuva.
Koska kiikkumaaleja pitää aloillaan narun päässä oleva tukipuu, täytyy laukaisunarut vetää jokaisen näköesteen taakse, jotta harjoitusta suorittava ampuja ei osaa ennakoida minkä esteiden takaa maalit tulevat esiin. Kun harjoitus käynnistyy, ampujan takana oleva ratatoimitsija nykäisee maalin laukaisunarusta satunnaisella hetkellä, jolloin maali alkaa kurkkailla esteen takaa.
Harjoitteen pisteytys voidaan määrittää maalin kurkkauskertojen mukaan. Esim. osuma 1. kurkkauksella = 100 % pisteet, osuma 2. kurkkauksella 50 % pisteet, osuma 3. kurkkauksella 25 % ja 4. kurkkaus 0 % pisteet.
Kurkkaavan maalin ampumisen harjoittelun voi yhdistää liikkuvan maalin ampumisen harjoitteluun. Esimerkiksi juoksevan hirven radalla voidaan kurkkaaja laittaa lähelle liikemaalin suojavallia, ja esim. kahden kurkkauksen jälkeen liikemaali lähtee liikkeelle.
Maalin osoitus
Siisteissä ampumarataolosuhteissa maalin osoituksen harjoittelu on haastavaa, sillä alue on hyvin pelkistetty ja tiukkaan rajattu. Siksi harjoittelussa täytyy käyttää apuvälineitä.
Maalin osoituksessa on useampi tapa, riippuen TA-parin valmistautumisen asteesta tuliasemassa ja edessä näkyvästä maastosta. Maalin tullessa näkyviin se voidaan ilmoittaa sitoen se joko lennosta keksittyihin (esim. konekivääripesäke tien vasemmalla puolella, isojen kivien välissä) tai yhdessä sovittuihin maamerkkeihin (esim. vihollisen partio risteys ykkösen alueella), tietyn rakennuksen aukkoihin (esim. kranaattikonekivääri tiilitalossa punainen B1) tai käyttämällä hyödyksi ristikon milliradiaanimittoja (esim. maastoutunut vihollinen rynnäkkövaunun oikeasta takakulmasta 8 mrad oikealle).
Tässä harjoitus, jossa hyödynnetään ampujan ja tähystäjän ristikon milliradiaanimittoja maalin osoituksessa.
Maalina toimii alla olevan kuvan mukainen geometristen kuvioiden sekoitus. Maali tulostetaan A3-paperille kun ampumamatka on 50 metriä. Lisähaasteen tuomiseksi ampumisessa matkaa voidaan kasvattaa tai kuvion kokoa skaalata pienemmäksi.
Mustaksi värjätty salmiakki toimii ns. referenssipisteenä, josta harjoitus alkaa. Sen paikkaa voidaan tarpeen mukaan vaihtaa tai käyttää muuta kuviota, esim. kärjellään seisovaa pikkukolmiota.
Tarkoituksena on saada ampuja osumaan haluttuun kuvioon käyttämällä avuksi ainostaan ristikon milliradiaanimittoja. Eli jos tarkoituksena olisi ampua vihreää kolmiota, tähystäjä ei saisi sanoa "maali mustasta salmiakista yksi ympyrä alas ja vasemmalle, kannallaan oleva iso kolmio" vaan esim. 50 metrin ampumamatkalla "maali mustan salmiakin keskipisteestä 1,4 mrad alas ja 1,3 mrad vasemmalle."
Seuraavana ammuttavat kuviot voidaan ilmoittaa ampujalle sitomalla milliradiaanimitat joko äsken ammutun laukauksen osumaan tai käyttäen hyväksi referenssisalmiakkia.
Myös rakennuksen aukkojen nimeämistä ja niihin ampumista voidaan harjoitella paperitulosteiden avulla. Netistä löytää paljon erityyppisten rakennusten kuvia, joista valitaan sopivimmat harjoittelua varten.
Tässä kirjoituksessa on käyty läpi aukkojen nimeämisen periaatetta:
http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2016/01/tarkka-ampuja-rakennetulla-alueella.html
Alla esimerkki kerrostalosta, josta otettu kuva toimii harjoituksen maalina. Tulostetun kuvan koko sovitetaan käytettävään ampumamatkaan.
Tähystäjällä on tulostettuna kuva samasta kerrostalosta, mutta siihen on etukäteen merkattu satunnaisia aukkoja, kuten ovia, ikkunoita ja parvekkeita, joihin ammutaan. Ampuja ei saa nähdä tätä kuvaa, vaan hänen täytyy luottaa tähystäjän maalinosoitukseen.
Alla on esimerkki, jossa on ympyröity parvekkeen ovi, joka PV:n nimeämisjärjestelmän mukaan on Valkoinen C3. Harjoituksessa tähystäjä ilmoittaa ampujalle "Maali valkoinen charlie 3, parveke"
Ampuja etsii maalina toimivasta kuvasta ilmoitusta vastaavan aukon ja ilmoittaa valmiutensa tähystäjälle "Maali valkoinen charlie 3, parveke. Ampuja valmis"
Kun tähystäjä on valmis tarkkailemaan osumaa, hän kuittaa ampujalle "Valmis". Tämän jälkeen ampuja lähettää kuulan matkaan kohti maalia. Jos kuvaan tulee osuma haluttuun kohtaan, tähystäjä ilmoittaa "Osuma". Jos tulee huti tai ammutaan väärää aukkoa, tähystäjä antaa korjauksen milliradiaaneina tai muulla hyväksi näkemällään tavalla.
Jos maalina toimiva kuva on otettu sellaisesta kulmasta, että rakennuksesta näkyy muitakin sivuja, voidaan niissäkin olevia aukkoja maalittaa. Alla olevassa kuvassa ympyröity ikkkuna on nimeämisjärjestelmän mukaan Vihreä D1.
Ampumavalmiuden säilyttäminen & lamauttava laukaus
Tarkka-ampuja voi varsinkin poliisi- tai erikoisjoukkotehtävissä joutua tilanteeseen, jossa kohde on ammuttavissa, mutta lupaa kohteen tuhoamiselle ei vielä ole tai laukaus on mahdollisesti vaarallinen sivullisille. Tälläisiä tilanteita voivat olla esim. panttivankitilanteet tai rynnäkköä edeltävä vihollisen vartijoiden eliminointi.
Koska käsky tai tilaisuus laukaukselle voi tulla tilanteen muuttuessa hyvinkin nopeasti, on tarkka-ampujan pystyttävä pitämään kohde "piikillä" pitkiäkin aikoja ja pystyttävä tuhoamaan kohde tarkalla laukauksella kun käsky tulee tai tilaisuus aukeaa.
Tässä hyvä esimerkki tilanteesta, jossa Brasilian poliisin erikoisyksikön tarkka-ampuja on odottanut tilaisuutta ampua naista panttivankinaan pitävän miehen. Kun nainen alkaa rimpuilla miehen otteesta ja tulilinja vapautuu, tarkka-ampuja ampuu laukauksen miehen korvan tienoille. Tälläinen osuma tuhoaa aivorungon, jonka kautta aivojen viestit välittyvät selkäytimeen. Mies putoaa kuin säkki maahan ja nainen pääsee vapaaksi.
Aivorunkoon osuminen on hankalaa, koska maali on pieni, paksut kallon luut voivat muuttaa luodin lentorataa ja pää on jatkuvassa liikkeessä. Jo 100 metrin ampumamatka on tälläiselle laukaukselle pitkä matka.
Ideana aivorungon tuhoavassa laukauksessa on se, että se lopettaa kaiken tahdonalaisen liikkeen. Tällöin uhkaava henkilö ei pysty enää jatkamaan toimintaansa, jonka esimerkiksi keskimassaan osuminen vielä mahdollistaa.
Nyrkkisäännöt siihen että mihin pitää tähdätä aivorunkoon osumiseksi ovat seuraavat:
- Edestä silmien ja nenän muodostaman kolmion sisään
- Sivulta korvalehden yläosan kohdalle
- Takaa takaraivon "mutkaan", josta kallo alkaa kaareutua ylös päälakea kohti
Koska harjoitteen tarkoituksena on oppia ampumaan tarkkoja laukauksia lyhyellä varoitusajalla, ei ampumamatkan tarvitse olla kovin pitkä. Maali voi olla esim. pahviin piirretty ympyrä, jonka halkaisija on 4 cm ja ampumamatka 100 m.
Harjoitteessa ampuja asettuu ennalta määritettyyn ampuma-asentoon, esimerkiksi makuulle, kyykkyyn tripod tuelle tai tuolilla istuen ase pöytään tukien. Maali on jatkuvasti näkyvissä ja ampuja tekee kaikki tarvittavat säädöt optiikkaan ja lataa aseen. Jonain satunnaisena hetkenä, esimerkiksi 10 minuutin valmiudessa olon jälkeen avustaja laittaa ajanottolaitteen päälle, jolloin merkkiäänen kuultuaan ampujan on ammuttava laukaus maaliin mahdollisimman nopeasti. Ajanottolaitteesta näkee ampujan reagointiajan merkkiäänen ja laukauksen välillä.
Jos ajanottolaitteessa on jänniteulostulo, voidaan sillä ohjata esim. kääntyvien taulujen maalilaitteita. Tällöin tilanne on muuten sama, mutta ampuja reagoi maalin näkyviin tuloon eikä merkkiääneen. Tähän voidaan yhdistää myös maalin tunnistuksen harjoittelu. Ampujalle on esim. etukäteen annettu kasvokuva tuhottavasta kohteesta, mutta näkyviin tuleekin yhtäaikaa useampi kasvokuva. Ampujan on siis tunnistettava oikea maali ennen ampumispäätöstä.
Harjoitteet suuremmalla joukolla
Seuraavissa harjoitteissa tarvitaan enemmän väkeä, mm. maalilaitteiden ohjaajiksi ja maaliosastoihin. Osa harjoitteista on sovellettuja, eli niissä treenataan surempaa skaalaa tarkka-ammuntaosaamisesta kuin edellä esitetyistä perusharjoitteista.
Kohteiden etsintä ja etäisyyksien määritys
Harjoituksen tarkoitus on kehittää tarkka-ampujien havainnointikykyä ja etäisyyksien arviointia. Harjoitus voidaan järjestää kerralla suuremmalle joukolle, sillä harjoituksessa ei ammuta.
Joukolle jaetaan alueen kartta, jota voi hyödyntää luonnoksen laadinnassa ja etäisyyksien määrityksessä.
Havainnoitavalle alueelle asetetaan erilaisia välineitä, kuten telttoja, ajoneuvoja, ryhmäaseita ja muuta sotilaskalustoa. Lisäksi alueella on kauko-ohjattavia maalilaitteita kuvaamassa vihollistaistelijoita, joista osa voi olla koko harjoituksen ajan näkyvissä ja osa vain hetken aikaa. Maalilaitteisiin voidaan kiinnittää realistisia kuvia tai niihin voidaan maalata tunnuksia.
Kun harjoitusjoukolle annetaan kuvaus tehtävästä, se voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
"Tehtävänänne on laatia tarkkailtavasta alueesta luonnos, johon merkitsette tärkeimmät maastonkohdat, havaitsevanne viholliskalusto ja etäisyydet niihin. Merkitkää ylös myös mahdolliset tunnukset tai vihollisten erityistuntomerkit. Havainnointiaikaa on 30 minuuttia, jonka jälkeen vielä 5 minuuttia luonnoksen viimeistelyyn ja palauttamiseen."
Etenemisharjoitus "The Stalk"
Harjoituksessa on ideana edetä huomaamatta toimitsijoiden tähystyksen alla suotuisaan tuliasemaan, josta TA-partio pystyisi ampumaan maalina olevia toimitsijoita. TA-partiolle jaetaan alueen kartta, johon on merkitty alue jossa kohde on. Lisäksi ampujalle annetaan aseeseen 2 paukkupatruunaa. Jos käytössä ei ole Puolustusvoimien tarkkuuskivääreitä, voidaan tähystäjälle antaa rynnäkkökivääri ja siihen 2 paukkupatruunaa. Ampujan ase on tällöin tyhjä.
Useampikin partio voi suorittaa harjoitusta yhtäaikaa. Partoiden määrä on sovitettava käytettävissä olevaan maastoon, jotta vältetään ruuhkautuminen ja harjoitus on mielekäs.
Partio lähtee liikkeelle kohti kohdealuetta noin 1 km päästä, tavoitteenaan edetä 200 m tasalle. Toimitsijoita on kahdenlaisia; tarkkailijoita ja kävelijöitä. Tarkkailijat ovat paikallaan olevia maalihenkilöitä ja he tähystävät ympäristöä kaukoputkilla ja kiikareilla tavoitteenaan löytää TA-partio. Lisäksi varusteena on radiopuhelin.
Kävelijät ovat ripoittain sijoittuneena maastosta riippuen noin 100 m - 500 m etäisyydelle tarkkailijoista, tarkoituksena on säilyttää näköyhteys tarkkailijoihin. Kävelijöillä on varusteena huomioliivit, huomiovärinen keppi ja radiopuhelin. He eivät liiku ilman että tarkkailijat käskevät heitä liikkumaan. Jos kävelijä sattuu itsekseen huomaamaan TA-partion, he eivät saa reagoida partioon millään tavalla.
Jos tarkkailija huomaa TA-partion, hän ottaa radiolla yhteyden havaitsemaansa partiota lähimpänä olevaan kävelijään. Tarkkailija opastaa kävelijää kohti havaitsemaansa partiota, tavoitteenaan saada kävelijä laskemaan huomiovärinen keppi partion jäsenen päälle. Kun keppi on laskettu, kävelijä ilmoittaa tarkkailijalle onko kepin alla tarkka-ampuja vai ei. Kävelijä ei saa omalla käytöksellään antaa tarkkailijalle vinkkiä, missä TA-partio on.
Harjoituksen pisteytys on seuraava:
- TA-partio on edennyt huomaamatta 500 metrin päähän tarkkailijoista, 40 pistettä
- TA-partio on edennyt huomaamatta 300 metrin päähän tarkkailijoista, 50 pistettä
- TA-partio on edennyt huomaamatta 200 metrin päähän tarkkailijoista ja ampuu paukkupatruunan tähdäten tarkkailijoita. Jos partiota ei havaita, 60 pistettä.
Tässä vaiheessa lähin kävelijä asettuu 5 metrin päähän TA-partiosta. Tarkkailija nostaa ylös A4-kokoisen lapun, jossa on kirjain ja numero. Lappua pidetään näkyvillä 15 sekuntia.
- Jos TA-partio pystyy lukemaan kirjaimen ja numeron, 70 pistettä.
- TA-partio ampuu toisen paukkupatruunalaukauksen kohti tarkkailijoita. Jos partiota ei havaita, 80 pistettä.
- Seuraavaksi kävelijä osoittaa kepillään partion suuntaan. Jos partiota ei vieläkään havaita, 90 pistettä.
- Jos ampuja on käyttänyt oikeita säätöjä ampumamatkan huomioimiseen, aseen tuki on hyvä ja tulilinja esteetön, 100 pistettä.
Harjoituksesta voidaan myös olosuhteiden salliessa järjestää kovapanosversio, jossa hiivinnän painoarvo on pienempi. Järjestelyt ovat muuten samat, mutta TA-partiolle ei anneta määrättyä vähimmäisetäisyyttä, jolta laukaukset on ammuttava kuten edellä, vaan partio päättää itse ampumamatkan kykyjensä ja olosuhteiden mukaan. Partiolla ei ole kovia patruunoita liikkeelle lähtiessään mukana, vaan ne ovat toimitsijoiden hallussa.
Harjoituksen pisteytys on seuraava:
- TA-partio on edennyt huomaamatta valitsemaansa tuliasemaan ja ampuu paukkupatruunan tarkkailijoita kohti. Jos partiota ei havaita, 50 pistettä.
Tässä vaiheessa lähin kävelijä asettuu 5 metrin päähän TA-partiosta.
- TA-partio ampuu toisen paukkupatruunan tarkkailijoita kohti. Jos partioita ei havaita, 60 pistettä.
- Seuraavaksi tarkkailijat poistuvat maalialueelta, jolloin sinne jää vain osumasta reagoiva maalilaite. Toimitsijat antavat partiolle kovat a-tarvikkeet ja varmistavat että ammunta voidaan aloittaa. Partio ampuu kovat laukaukset samasta paikasta kuin paukkupatruunat.
- Jos partio osuu maaliin ensimmäisellä laukauksella, 100 pistettä. Jos vasta toisella, niin 80 pistettä. Jos ei osumia, niin jäljelle jää etenemisestä saatu 60 pistettä.
Etäisyyden arviointi & ammunta
Tämä harjoitus mittaa tarkka-ampujan kykyä arvioida etäisyyksiä ja tuuliolosuhteita. Maaleina käytetään osumasta reagoivia maalilaitteita.
Harjoitus voidaan järjestää siten, että sitä suorittaa kerralla useampi partio. Partiot asetetaan riviin ampumapaikalle ja partiot numeroidaan. Maaleille on annettava myös tunnukset. Tarkoituksena on ammuttaa harjoitus läpi siten, että vierekkäiset partiot eivät ammu yhtäaikaa, eikä partio ammu kuin yhtä maalia vuorollaan.
Kun partiot ovat asettuneet ampumapaikoilleen, partioille annetaan maalien määrästä riippuen esim. 5-10 minuuttia aikaa määrittää etäisyydet maaleihin ja laatia alueesta luonnos muistin tukemiseksi.
Riippuen käytössä olevista aseista, maalien etäisyydet kannattaa pitää järkevinä suhteessa aseiden kaliipereihin. Esimerkiksi jos käytössä on Puolustusvoimien 7,62 TKIV 85, eli 7,62x53mmR patruunaa ampuva ase, maalien etäisyydet voivat olla luokkaa: 300 m, 450 m, 600 m, 750 m ja 900 m.
Jos taas käytössä on 8,6 TKIV 2000, eli .338 Lapua Magnum patruunaa ampuva ase, matkat voivat olla esim: 300 m, 550 m, 800 m, 1050 m ja 1300 m.
Alla olevassa kuvassa on esitetty maalien sijoittamisen periaate, jotta kullakin partiolla olisi lähes yhtä hyvät mahdollisuudet maalien ampumiseen.
Alla olevassa taulukossa taas on esitetty periaate maalien ampumisjärjestykselle. Tällä tavalla vältetään tilanne, jossa vierekkäiset partiot ampuisivat yhtä aikaa. Ei ole mukava valmistautua omaan laukaukseen, jos joutuu samalla jännittämään vieressä olevan aseen suujarrun hönkäisyä.
Partiot saavat kaksi yritystä per maali. Osuma ensimmäisellä laukauksella 10 pistettä, osuma toisella 5 pistettä.
Suunnistus ja kohteelle eteneminen vihollisuhan alla
Harjoituksen ideana on harjoittaa TA-partion suunnistustaitoa ja havainnointikykyä. Harjoite voidaan suorittaa joko ilman ampumista, jolloin toiminta on vapaampaa, tai ampumalla, jolloin toiminnalle joudutaan antamaan raamit turvallisuuden takaamiseksi.
Jos harjoitellaan ilman ampumista, harjoituksen painopiste on suunnistamisessa ja kohteelle huomaamatta etenemisessä.
Harjoituksen kulku voi olla seuraava:
- TA-partioille annetaan ennen harjoitusta toiminta-alueen kartta ja koordinaatit, jossa kohde sijaitsee
- Kohde on näkyvissä esim. vain kello 9:00 - 9:15 aikana
- Kohde voi olla esim. jaster-pelti, johon on maalattu kirjain ja numero, joka pitää saada selville
- TA-partiota yrittää saada kiinni vastaosasto, esimerkiksi sotilaspoliisit, jotka partioivat todennäköisten kulkureittien varrella ja valvovat kohteen lähiympäristöä
- TA-partio lähtee liikkeelle esim. kello 6:00 ja tavoitteena on palata takaisin lähtöpaikkaan tiedustelutiedon kanssa 12:00 mennessä
- Jos partio jää kiinni vastaosastolle, vähennetään pisteitä mutta tehtävän suoritusta saa jatkaa
Jos harjoitukseen halutaan yhdistää ampuminen, partioiden ja vastaosaston toiminta muuttuu rajoitetummaksi. Ennen harjoituksen alkua jokainen partio luovuttaa a-tarvikkeensa toimitsijoille ja aseet tarkastetaan, jotta vahingossakaan ei pääse tapahtumaan ampumatapaturmaa.
Harjoituksen kulku on muuten sama, mutta partioille annetaan kohteen lisäksi myös koordinaatit 3-5:een ennalta valmisteltuun tuliasemaan, joita toimitsijat miehittävät. Partiot saavat vapasti valita, mistä tuliasemasta haluavat tulitehtävän suorittaa. Tämä sen takia, että tulitoimintaa voidaan valvoa ja partioille saadaan toimitettua heidän a-tarvikkeensa ennen ammuntaa.
Vastaosaston toimintakin on rajoitetettua. He eivät saa suorittaa tähystystä maalien tasalta ja sallitun toiminta-alueen raja voi olla esim. 200 metrin päässä valmistelluista tuliasemista.
Kun TA-partio on tuhonnut maalin, toimitsijat tarkastavat partion aseet ja ottavat käyttämättömät a-tarvikkeet haltuunsa. Tämän jälkeen partio irtautuu takaisin harjoituksen lähtöpaikalle vältellen vastaosastoa.
Tuliaseman rakentaminen ja tiedustelutietojen hankinta
Harjoituksen tarkoitus on testata TA-partion tuliaseman rakentamisosaamista vihollisuhan alla. Ennen harjoitusta on tietenkin pitänyt opettaa rauhassa erilaisten tuliasemien rakentaminen. Tässä kirjoituksessa on asiaa erilaisista tuliasemista: http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.fi/2015/12/tuliaseman-valinta-ja-rakentaminen.html
Harjoituksen alussa partiolle annetaan koordinaatit kohdealueesta, jossa tapahtuvaa toimintaa pitää havainnoida. Kohteesta laaditaan luonnos ja selostus alueen tapahtumista, jotka arvostellaan harjoituksen loputtua.
Partiolla on normaalin tarkka-ammuntakaluston lisäksi mukanaan kenttälapiot, saha, rautalankaa, naamioverkkoa, jätesäkkejä (vesikatteeksi) ja hiekkasäkkejä tuliaseman rakentamista varten.
TA-partio lähtee liikkeelle yöllä ja etsii sopivan paikan tuliasemalle, josta pystyy tähystämään kohdealuetta. Tavoitteena on rakentaa yön aikana makuupotero, naamioida se ja valmistautua tähystystehtävään.
Tähystystehtävään kannattaa resurssien puitteissa kehittää "näytelmä", josta TA-partio kerää tietoa. Tälläinen voi olla esim. kranaatinheitinjoukkueen tuliasemaan ryhmittyminen tai kulunvalvontapisteen perustaminen. Mitä enemmän ja tarkempaa tietoa tapahtumasta partio kerää, sitä paremmat pisteet.
Samaan aikaan kun näytelmä pyörii, kohdealueella olevat tarkkailijat yrittävät paikantaa TA-partion tuliaseman. Kun näytelmä on ohi, tarkkailijat lähettävät kävelijät matkaan, joita he yrittävät opastaa radiopuhelimen välityksellä tuliaseman kohdalle, samaan tapaan kuin edellä kuvatussa etenemisharjoituksessa.
Tunnista ja tuhoa
Tämä harjoitus simuloi tilannetta, jossa TA-partiolle on annettu tehtäväksi tietyn henkilön eliminointi. Harjoitukseen voidaan yhdistää kohteelle eteneminen ja irtautuminen, mutta pääperiaate on seuraava:
- TA-partiolle annetaan valokuva kohteesta, joka on tuhottava
- Päästyään tuliasemaan, TA-partio valmistautuu tähystämään maalialuetta
- Maalialueella on eri puolilla kauko-ohjattavia jastermaaleja, joihin on kiinnitetty realistisen kokoisia kasvokuvia eri henkilöistä
- Maaleja nostetaan ja lasketaan satunnaisessa järjestyksessä, myös liikerataa voidaan hyödyntää
- Kun TA-partio tunnistaa kohteen, he saavat yrittää ampua sitä kaksi kertaa maalin ollessa näkyvissä
- Maalin tunnistamisen vaikeuttamiseksi jasterissa kiinni olevaa kasvokuvaa on voitu muokata, kuten lisäämällä partaa, poistamalla hiukset, lisäämällä päähine tai silmälasit
S.N.I.P.E.R.-peli
Tämä harjoite juontaa juurensa koripallon H.O.R.S.E.-pelistä, jonka ideana on, että yksi pelaaja määritelee vuorollaan millä tavalla ja miltä etäisyydeltä yritetään heittää kori. Jos joku epäonnistuu, siitä saa kirjaimen. Ensimmäisestä epäonnistumisesta H-kirjaimen, seuraavasta O:n ja niin edespäin. Kun koko H.O.R.S.E. on kerätty, pelaaja putoaa pelistä.
S.N.I.P.E.R.-pelin voi järjestää esimerkiksi 300 m ampumaradalla, jonne on maaleiksi asetettu riviin erikokoisia kongeja, eli osumasta heilahtavia metallitauluja.
Ensimmäinen pelaaja määrittelee ampuma-asennon ja maalin jota ammutaan. Esimerkiksi polvelta 20 cm halkaisijaiseen maaliin. Jos joku pelaajista epäonnistuu, he saavat S-kirjaimen. Kun kaikki ovat ampuneet, seuraava pelaaja valitsee mieleisensä asennon ja maalin, esimerkiksi vääräkätisesti pystystä, 40 cm halkaisija maali. Tätä jatketaan niin kauan kunnes ensimmäiselle pelaajalle tulee kasaan kirjaimet S.N.I.P.E.R. Häviäjälle voidaan ennen harjoitteen alkua määrittää pieni rangaistus, kuten kahvien tarjoaminen muille osallistujille yms.
Mielenkiintoinen postaus. Varmasti on vaikeaa puuhaa ennenkuin pääsee siihen käsiksi. Meidän pappa harrastaa metsästystä, ja hänellä on etsinnässä nyt jonkinlaiset patruunat kivääriin. Ampumaradalla hänkin viettää paljon aikaa. https://www.oulunase.fi/category/8/kivaarin-patruunat
VastaaPoista